Esikoista odottamassa

Sarjassamme arjessa sattuu ja tapahtuu:

Nimipohdinnat saivat minut surffailemaan verkossa niin keskittyneenä, että kyökissä oli syttyä tulipalo.

Keittelin riisipuuroa haudekattilassa (raskausaikana kaikki perinteiset ruoat, kuten riisi- ja mannapuuro, perunamuussi ja puolukkasose, ovat nousseet suursuosikeikseni). Haudekattilan ideanahan on, että alaosassa kiehuu vesi ja yläkattilassa hautuu ruoka.

No, ollessani kilometrien pituisten nimilistojen puolivälissä, nenääni kiemurteli kummallinen tuoksahdus. Jonkin ajan päästä tupsahti toinen tulvahdus palaneen käryä. Kohta kolmas. Vasta sitten jaksoin nousta penkistä ja kurkata kyökkiin. Jopa tuli liikettä luihin.

Haudekattilan alaosasta oli loppunut vesi ja kattila oli kihissyt tulikuumalla liedellä. Tilanne oli kaikesta päätelleen ollut päällä jo hyvän aikaa. Salamannopeasti nostin kattilan liedeltä, mutta ongelmaksi tulikin, minne laskisin sen. Lieden muiden levyjen päällä oli liesisuojat, joita en pystynyt siirtämään, koska kattilan pitely vaati molemmat käteni. Keittiön työtasolle – ei, pinta ei kestäisi sitä. Onnistuin hamuamaan vanhan pannunalustan, jonne laskin kattilan – ja tässä tein virheen.

Pannunalusta kärähti tulikuumaan kattilanpohjaan tiukasti kiinni ja oli syttyä palamaan. Käryn määrä vain lisääntyi. Avasin ikkunat ja ovet ja yritin tuuletella pahinta savua vähemmäksi. Etsin katseellani palovaroitinta, jonka olisi pitänyt jo mielestäni soida, mutta tajusin sen olevan edelleen pois paikoiltaan pari viikkoa sitten tehdyn remonttipuuhan jälkeen.

Kahden tunnin tehotuuletus vei pahimmat käryt pois. Sain kaavittua pannunalusen hiiltyneet jäänteet irti kattilasta. Kattila on edelleen likoamassa. Palovaroitin on yhä uudelleenkytkemättä…

Tarinan opetukset:

Vastuullinen perhe pitää palovaroittimen toimintakuntoisena
Vastuullinen äiti vahtii kattilaa eikä antaudu nettisurffailuun